maanantai 19. huhtikuuta 2010

no pain, no gain

Oon rikki. Poikki. Katki.
Mua ei kiinnosta kommunikoida kenenkään kanssa. Haluun vaan nukkumaan.
En jaksa edes olla koneella. Kirjottelen heti kun vaan vähän piristyn... siihen asti fiilistelkää Jenni Vartiaista.

Mä olen aina paikalla mutta läsnä en
Se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön
Ja joku toinen varmaan tahtois olla tässä mun tilalla

Mikään mitä teen ei ravista mua hereille
Asiat on hyvin, vaikken sitä ansaitse
Sinä olet siinä, kaikkihan on kunnossa
Enkä kerro mitään, kun en tahdo loukata

Missä kohtaa muutuin hyvästä niin huonoksi
Kenen mukaan jäikään minun ota tahtoni?

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Not eating light makes your clothes too tight.


Ootteko lukenu kirjoja, jotka kertoo syömishäiriöstä? Viime torstaina kävin lainaamassa pari kirjaa ja viikonlopun aikana luin teoksen 'Ihana meri'. Oli aika koskettava, mutta jollain tasolla se silti inspiroi mua laihtumaan lisää. Ei hyvä.
Tämän jälkeen alotin lukemaan toista kirjaa 'Tapa minut, äiti!'. Olen lukenut ensimmäiset sata sivua ja kirja on erittäin ahdistava. Apua. Tuohon helvettiin en halua, joten olen pakottanut itseni syömään n. kolmen tunnin välein.

Eilen oli aamupaino 60,4kg ja en tiedä mihinhän päin se on nyt menossa.. toivottavasti alaspäin tai suht sama. Ei, en oo ahminu. Mutta syöny terveellisesti 5 kertaa tänään.

Aamulla 3/4dl puuroa
Koulussa kasvishernekeittoa, pari palaa porkkanaa ja munan valkuainen
Kolmen aikaan omena
Kuudelta vähän pastaa & jauhelihakastiketta, kurkkua, tomaattia ja raejuustoa
Kahdenksan jälkeen söin vielä appelsiinin ja vähän ravatonta banaanijogurttia

Mulla ei oo oikeestaan kertaakaan ollu päivän aikana edes nälkä, en ymmärrä? Mulla on kuitenki vähän pyörryttäny ja heikottanu, niin pakotin itseni syömään.

Huomisesta en sitten tiedä. Suoraan koulusta lähden ainakin hulluille päiville! Kai siinä jossain välissä täytyy koittaa syödäkin.............

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Only I Can Let Myself Fail


Viikonloppu takana. Hyihyihyi, kun tuli syötyä liikaa. Onneksi kävin lauantaina kuitenkin zumbaamassa ja eilen tuli käveltyä mukavasti. Tänään söin vaan aamulla jogurtin ja puolikkaan banaanin, sillä aion selvitä huomiseen asti. Ei oo itseasiassa edes nälkä. Yleensä en skippaa ruokien yli, mutta aamulla olin niin turvoksissa, että pakko turvautua tilapäisesti tähän. :/

Eilen oli mahtava päivä, mahtavassa seurassa. Sellaisia ehdottomasti lisää!! Kiitos kiitos kiitos :)

Tänään aamulla kävin tekemässä kokeen ja huomenna on tiedossa vapaapäivä. Vois katsoa sinkkuelämää elokuvan, mitä tykkäätte siitä? Niin laihoja ne kaikki siinä , hyvää thinspoa.

Ihana sää ulkona! Auringosta saa jo niin paljon energiaa lisää. Love it.
Huomennakin saa paistaa, kiitos.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

• FINISH WHAT YOU STARTED!


Hmm , en mä ehkä olekaan niin nolla. Torstaina aamulla kävin siis vaalla > 60,6kg !!
Ei oo kertaakaan näyttäny vielä noin vähän :) oon ilonen. Ja mun tavotehan on koko aika ollu päästä kesään mennessä siihen 60kg..... ei enää vaikuta pahalta tavotteelta. Mä tuun onnistumaan ja pääsemään alle!

Miten teillä on menny ?

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

The Difference Between WANT & NEED is Self-Control



Koeviikko mennyt päin vittua, jokaisesta kokeesta hylätty.
Mä olen täys nolla. Oikeesti. Haluun pois.
Pelottaa. Huomenna aamulla vaalle.. paljonkohan painan. Voin kertoa vastauksen; LIIKAA!

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

LOMA

1 lukija lisää, mahtavuutta !

Olen iloinen. Ihana tunne.

Ei, en ole laihtunut. Olen paisunut (joka ei tietenkään oo niin hyvä juttu), mutta silti oon onnellinen. Kyllä elämä sittenki taitaa olla elämisen arvoista. Iha mahtavia ollu viimeset pari päivää. Ystävien kanssa tullu vietettyä aikaa. En oo niin paljoo ahdistunu ruuasta ja oon syöny suht normaalisti.

Eilen. Apua. Eilen eräs ihana henkilö sanoi '**, sä näytät hyvältä!'. En tietenkään osannut sillä hetkellä ottaa kohteliaisuutta, vaan kielsin asian. Jonka jälkeen kyseinen henkilö jatkaa kehumista. IHANA. Kiitos. Oikeesti ne sanat merkitsee niin paljon. (Hulluako?)

Joskus kun alotin laihduttamaan niin ajattelin, että laihdutan siihen asti, että k.o. henkilö huomaa minun laihtuneen. (tyhmää , eikö? motivaatiota täytyy kuitenkin jostain löytää). No eilen sitten hän ensin tulee halaamaan innoissaan kun huomaa minut. Ottaa askeleen taakse päin ja katsoo hymyillen suoraan silmiin. Hiljainen hetki. Katse laskee silmistä varpaisiin ja nousee takas ylös, ja kuulen sanat.

Se, joka väittää, että laihtuminen ei tee onnelliseksi. Tsädääm, olet väärässä. Ainakin minun kohdallani se on tähän asti pitänyt paikkansa. Tiedän, että kyseinen henkilö tarkoitti tyylini muuttuneen aikuisempaan ja tyylikkäämpään suuntaan. Mutta herranjumala enhän minä ennen olisi kehdannut kulkea vaatteissa, joita rakastan. Eikä ne vaatteet itsessään tee kauniiksi.. vaan itseluottamus. Olen saanut niiiiiiiin huimasti lisää itseluottamusta laihtumisen myötä.

Arkeen palaaminen tietysti ahdistaa, mutta onneksi olen saanut taas viikonlopun aikana lisää motivaatiota. Haluan kuulla seuraavalla kerralla nuo sanat uudestaan ja sitten taas uudestaan. Haluan näyttää vielä paremmalta!

Loppuun vielä thinspo kuva.. täydellistä kroppaa tavoitellessa. Minä aion onnistua, olen varma siitä. Tänään en aio murehtia mistään ja aion vain rentoutua. En lähde salille. En liiku ylimäärästä. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin. Aion nauttia tästä tunteesta täysin rinnoin!

perjantai 2. huhtikuuta 2010

You can't be small if you eat it all


LOMA LOMA LOMA, ihanaa. En tiedä tuleeko selkeetä tekstiä, koska jotenkin outo olo. En tiedä mistä alottaa ja mitä kertoa. Oon koko viikon syöny ku porsas. Mua oksettaa se määrä mitä oon sisääni ahtanu... ja mahassa kyllä näkyy. Kamala turvotus. Eilen oltiin baarissa > liikaa kaloreita juomista. Tänään krappe-ruokaa , eli kebabbia.

Frendi oli meillä pari päivää ja oli kyllä älyttömän hauskaa. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun vierellä on ihminen jonka kanssa voit olla ihan oma ittes ja pitää hauskaa! Vaikka ei hänkään kaikkea ymmärrä. Tuskin moni ymmärtää. En voi sille mtn, että välillä tulee vaan pakonomainen tarve liikkua. En vaan voinu katsoa tv'tä paikallani, en voinu. Oksetti ajatus mun läskeistä. Ahdistus meni ohi kun pääsi liikkeelle.

Pelkään kuollakseni, että lihon. Mutta nyt oon pari päivää vaan relannu ja syöny. En oo kahteen päivään liikkunu kunnolla, joten tänään on pakko raahautua salille. Juoksumatolle juoksemaan edes puoleksi tunniksi ja samalla katsomaan tv'tä. Hyvältä kuulostaa, vai mitä?

Huomenna sitten taas juhlimaan, ah mikä loma. Aion oikeesti ottaa nyt kaiken ilon irti, koska haluun irtautua koulusta ja koeviikosta. Maanantaina palautan taas itsekurin. Pakko. Ja sitten en luovuta ennenkuin 60kg on rikki... vaikka tajusin eilen peiliin katsoessa, että oon kyllä iha kivan näkönen. Mut ei se riitä, haluun olla laihempi.

Viisi lukijaa, toivottavasti jaksatte lueskella sekä kommentoida kun jotain tulee mieleen :)